Ihanaa olla viikonlopputyöntekijä, saa viettää viikot vapaalla ja töitä on vain se 2 päivää viikossa, täydellistä. No, melkeen täydellistä, jos tyttöystävä tekisi kanssa viikonloput vain töitä se olisi täydellisempää :D Tietenkin, onhan tässä huonotkin puolensa, se juuri että joutuu olemaan kaikki viikonloput töissä, mutta oikeesti, mikä viikonlopuissa on niin erikoista että ne pitää aina viettää vapaalla, nythän mä saan olla 5 päivää viikossa vapaalla, ja saan palkkaa yhtäpaljon.

Mietiskelin tässä tuota kun tyttöystävä kysyi minulta että onko hän vain joku välivaihe minulle, että vaihdanko parempaan jos tulee mahdollisuus. Miten nyt toiselle voi vakuuttaa sen ettei sellainen todellakaan ole mielessä? Muutenkin, parisuhteissa tuntuu luottamuspula aika yleistä, onkohan sillä jotain tekemistä nykyaikaisen sitoutumis mentaliteetin kanssa, jossa mikään ei tunnu olevan pitävää vaan ikea laatua. Mitä tapahtui sille että toisen rinnalla seistiin meni kuinka pitkälle perseenseen tahansa? Mutta ei, minä en ole tyttöystävääni vaihtamassa, enkä ole edes kiinnostunut miettimään tuota asiaa, jos on kerran onnellinen, miksi täytyy aina yrittää saada jotain enemmän? Elämä ja parisuhteet eivät ole mitään satua jossa kaikki toiveet toteutuu, ne vaativat työtä tapahtuakseen, ja kuitenkin on todennäköistä ettei kaikki mene niinkuin toivoo.